Yhteiskuntavastuuraportti 2013

Raportointiperiatteet

Tämä on Senaatti-kiinteistöjen 12. vuosittainen yhteiskuntavastuuraportti. Siinä kuvataan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset tilikaudelta 1.1. – 31.12.2013 sekä Senaatti-kiinteistöjen strategia ja pysyvät johtamisen käytännöt toiminnan vaikutusten hallitsemiseksi. Lisäksi raportti käsittelee Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristöä ja toiminnan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Raportin numeeriset yhteiskuntavastuun tiedot varmentaa kahdeksannen kerran riippumaton kolmas osapuoli. Edellinen yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin maaliskuussa 2013.

Raportti on laadittu soveltaen kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) antamaa ohjeistusta yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin sisällöstä ja raportointiperiaatteista. GRI:n mukaisesti organisaatiolla on mahdollisuus raportoida toiminnastaan haluamallaan laajuudella, raportoinnin soveltamistasojen C-A+ mukaisesti. Itsearviomme mukaan raportointimme vastaa GRI G3-ohjeiston soveltamistasoa B+. PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että Senaatti-kiinteistöjen raportointi vastaa GRI:n soveltamistasoa B+. Raportointi- ja laskentaperiaatteissa sekä GRI-sisältöindeksissä on esitetty raportoinnin kattavuus ja poikkeamat suhteessa G3-raportointiohjeistoon (versio 3.0). Vuoden 2013 raportissa Senaatti-kiinteistöt raporti myös GRI:n rakennus- ja kiinteistötoimialan toimialaohjeistuksen (Construction and Real Estate sector supplement, CRESS) mukaisesti soveltuvin osin.

"Senaatti-kiinteistöt raportoi vuosittain toimintansa kannalta tärkeimmistä ympäristöasioista ja tunnusluvuista. Tiedon vertailtavuutta on pyritty parantamaan."

 

Kattavuus

Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti on verkkojulkaisu. Yhteiskuntavastuuraportti kattaa liikelaitoksen koko toiminnan sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Mukana eivät ole Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöt, joiden osuus liikelaitoskonsernista on kuitenkin pieni (1 % liikelaitoskonsernin liikevaihdosta).

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt talouden tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Luvut perustuvat kirjanpitoon ja tilinpäätökseen, ja ne ovat tilintarkastettuja.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto
Senaatti-kiinteistöjen kokonaisliikevaihto. Sisältää vuokraustoiminnan tulot, palveluiden tulot ja kiinteistöjen myyntivoitot.

Vuokrakate

Vuokraustoiminnan vuokrakate. Kiinteistön tuotot - kiinteistön hoitokulut (sis. yleiskulut)

Vuokrakate-% lv:sta

Vuokraustoiminnan vuokrakate. Vuokrakate/kiinteistön tuotot x 100

Liikevoitto
Liikevaihto - materiaalit ja palvelut - henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto-% lv:sta
Liikevoitto/liikevaihto x 100

Tilikauden tulos
Liikevaihto - materiaalit ja palvelut - henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut - rahoitustuotot ja -kulut - satunnaiset ertä - tuloverot.

Voitto-% lv:sta
Tilikauden tulos/liikevaihto x 100

Nettotuotto-%
Vuokraustoiminnan tunnusluku.(Kiinteistön tuotot - kiinteistön hoitokulut ml. isännöinnin kulut) / kiinteistöomaisuus ko. ajanjakson lopussa x 100.

Sijoitetun pääomantuotto-%
Nettotulos+rahoituskulutu+verot 12 kk / sijoitetuu pääoma keskimäärin tilikaudella x 100.

Oman pääoman tuotto-%
Nettotulos 12 kk / oikaistu oma pääoma keskimäärin tilikaudella x 100

Omavaraisuusaste, %
Oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100

Korollisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v.
Sijoitettu vieras pääoma tilikauden lopussa / rahoitusjäämä 12 kk.

Tase
Taseen loppusumma

Investoinnit
Tilikauden kokonaisinvestoinnit

Investoinnit-% lv:sta
Investoinnit / liikevaihto x 100

Henkilöstö
Henkilöstön lukumäärä ko. ajanjakson lopussa

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt sosiaalisen vastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Henkilöstötunnuslukujen laskentaa ohjaa myös kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksessa ilmoitettavien henkilöstötunnuslukujen laskemisesta.

Tapaturmataajuuden laskennassa huomioidaan tapaturmat, jotka ovat johtaneet vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon. Tapaturmataajuuden laskemisessa käytetty 'työaika työtunteina' on kokoaikaisten työntekijöiden sekä säännöllistä osa-aikaista työtä tekevien työntekijöiden työtuntien yhteismäärä vuodessa. Niiden osa-aikaisten, joiden työaika on epäsäännöllistä tuntityötä esimerkiksi opintojen ohella, työaikaa ei ole huomioitu. Vuoden 2013 lopussa oli 2 epäsäännöllistä tuntityötä tekevää henkilöä. Lisäksi on erikseen raportoitu niiden tapaturmien lukumäärä, jotka eivät aiheuttaneet poissaoloja.

Sairauspoissaoloprosentin laskemisessa sairauspäivällä tarkoitetaan KILA:n yleisohjeen mukaisesti poissaoloa, jonka aiheuttaa työntekijän sairastuminen tai tapaturma tai työntekijän lapsen sairastuminen. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä määritetään suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan, jota laskettaessa on huomioitu kokoaikaiset sekä säännöllistä osa-aikatyötä tekevät, mutta ei epäsäännöllistä tuntityötä tekevien työaikaa.

Senaatti-kiinteistöjen strategisina mittareina toimivat työtyytyväisyys, esimiehisyys ja johtajuus perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstötutkimukseen. Työtyytyväisyyden taso on keskiarvo kaikkien henkilöstötutkimuksessa asiakokonaisuuksien keskiarvoista. Tutkimuksessa arvioitavia asiakokonaisuuksia ovat oma työ, toiminta yksikössä, johtaminen ja organisaation toimivuus (arviointiasteikko 1-5). Esimiehisyyden ja johtajuuden tasot määritetään keskiarvoina näihin aiheisiin liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstötutkimuksen toteuttaa Corporate Spirit Oy, jolta saadaan myös tieto vertailuyritysten työtyytyväisyydestä. Vertailuyritysten joukko koostuu n. 120 yrityksestä ja organisaatiosta ja kyselyiden vastaajamäärä on n. 35.000. Strategisena mittarina toimiva ydinosaamisen taso määritetään vuosittain henkilön itsensä ja esimiehen yhteisen arvioinnin perusteella. Tieto ydinosaamisen tasosta saadaan osaamisenhallintajärjestelmästä.

Asiakastyytyväisyys- ja käyttäjätyytyväisyyskyselyt on toteuttanut Senso Research. Senaatti-kiinteistöt valitsee vastaajatahot asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kysely on toteutettu verkkokyselynä vuodesta 2009 lähtien. Asiakastyytyväisyyskyselyn raakadata toimitetaan lisäksi KTI:n asiakastyytyväisyysvertailuun, josta saadaan toimialan vertailutietoa asiakastyytyväisyyden kehityksestä.

Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastaukset käsittelee Senso Research. Senaatti-kiinteistöt valitsee vuosittain kultakin alueelta kohteet, joiden käyttäjille lähetetään käyttäjätyytyväisyyskysely. Kysely toimitetaan kohteen yhteyshenkilölle, joka välittää sen edelleen käyttäjille. Vastaukset kerätään pääasiassa verkkokyselynä.

Ympäristövastuun raportointiperiaatteet

Esitetyt ympäristövastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan laskentarajauksen mukaisesti. Ympäristötietoja on esitetty rajausta laajemmin silloin, kun Senaatti-kiinteistöjen on katsottu voivan vaikuttaa niihin. Pääomavuokratuista kohteista on energian- ja vedenkulutuksen laskennassa huomioitu Puolustushallinto, Rikosseuraamuslaitos sekä Rajavartiolaitos, joiden käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa huomattavimman osan pääomavuokralla olevista kiinteistöistä.

Senaatti-kiinteistöjen raportointiperiaatteet ovat kehittyneet ensimmäisestä raportointivuodesta, ja vuosittain kerätyn tiedon vertailtavuutta seuraavien vuosien tietoihin on pyritty parantamaan kiinteistökannassa tapahtuvat vaihtelut huomioiden. Raportoinnissa on keskitytty etsimään Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kannalta tärkeimmät ympäristöasiat ja etsitty näiden oleelliset tunnusluvut. Lisäksi on tunnistettu kehityskohteita tuleviin raportteihin. Lähtötietokeräys ja raportoitavat luvut suhteutetaan pinta-alatietoihin ja niitä verrataan asetettuun tavoitetasoon.

Tänä vuonna tunnistetut ympäristövastuun kehityskohteet ovat muun muassa:

  • Kulutustietojen kerääminen vastaamaan kuluttajien henkilömääriä tilatehokkuuden parantuessa.
  • Energiatehokkuuden tietojen ja tavoitteiden täsmentäminen vastaamaan kiinteistökannan kehittymistä, huomioiden muutokset kiinteistökannassa sekä rakennusten käyttötarkoituksissa.
  • Rakentamisen ympäristövaikutusten tiedonkeruun tarkentaminen tulevina vuosina.
  • Jätetietojen tarkkuuden parantaminen jätehuoltoyritysten raportoinnin tarkistuksilla.
  • Luonnon monimuotoisuuden kokonaisvaltaisempi huomiointi ympäristövaikutuksissa.
  • Yksittäisten energiantuotantolaitosten hyötysuhteiden vaikutukset energiantuotannon tehokkuuteen ja näin ollen kulutukseen sekä päästöihin.


Kiinteistökannan energiankulutusta seurataan

Senaatti-kiinteistöjen ylläpidettyjen kohteiden lämmön ja sähkön ominaiskulutuslukemat perustuvat Granlund manager -tietokantaan, jolla seurataan rajatun kiinteistökannan energiankulutusta jatkuvasti. Esitetty Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu Jyväskylä) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Käytetyt paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut ovat Ilmatieteenlaitoksen vuosittain laskemia ja julkaisemia.

Suora ja epäsuora energiankulutus

Senaatti-kiinteistöt noudattaa kokonaisenergiankulutuksen raportoinnissa GRI:n suosituksen mukaista jakoa suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen. GRI:n mukaan suora energiakulutus viittaa energiaan, joka sisältyy raportoivan organisaation toiminnallisiin rajoihin ja on näin ollen organisaation hallittavissa. Suora energia voidaan kuluttaa raportoivan organisaation toimesta tai siirtää toiselle kuluttajalle.

Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta. Epäsuora energiankulutus koostuu kohteisiin ostetusta sähköstä, kaukolämmöstä ja kaukokylmästä sekä näiden tuotannon häviöistä. Epäsuoraan energiankulutukseen lasketaan mukaan myös rakentamisen energiankulutus.

Kokonaisenergiankulutuksen laskenta

Ylläpidettyjen kohteiden kokonaisenergiankulutus lasketaan suhteuttamalla rajatun kiinteistökannan ominaiskulutus koko Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökantaan. Pääomavuokrakohteista puolustushallinnon kulutustiedot perustuvat heidän itse ilmoittamiinsa tietoihin. Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitos energiankulutuksen laskenta perustuu bruttoalatietoihin ja kulutusseurannassa olevien vastaavien kiinteistöjen ominaiskulutuksiin. Kulutusseurannan ja energiankulutuksen raportointia on tarkennettu vuosittain muun muassa kiinteistökannan muutosten ja energiatehokkuuden seurannan laajennuttua.

Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta. Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä, kaukolämmöstä ja kaukokylmästä sekä tuotannon häviöistä. Energiantuotannon häviöt lasketaan Suomen energiantuotannon tiedoista koostetusta laskennasta, jonka raportointi Tilastokeskuksessa on vuoden tai kaksi jäljessä Senaatti-kiinteistöjen energiankulutustiedoista. Epäsuoran energiankulutuksen laskentaperiaatteet päivittyivät vuonna 2013, koska Senaatti-kiinteistöjen energianhankinnasta vastaava Hansel käyttää sertifioitua vesisähköä. Vesisähkön hyötysuhde parantaa Senaatti-kiinteistöjen ostaman sähkön keskimääräistä hyötysuhdetta ja vähentää näin ollen epäsuoran sähkönkulutuksen häviöitä.

Vedenkulutuksen seuranta

Veden ominaiskulutuslukemat perustuvat Granlund-manager -tietokantaan, jolla seurataan jatkuvasti rajatun kiinteistökannan vedenkulutusta. Kokonaisvedenkulutus on laskettu kertomalla toteutunut veden ominaiskulutus Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämän kiinteistökannan bruttoneliömäärällä. Pääomavuokrakohteista puolustushallinnon kulutustiedot perustuvat heidän itse ilmoittamiinsa tietoihin. Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitos vedenkulutuksen laskenta perustuu bruttoalatietoihin ja kulutusseurannassa olevien vastaavien kiinteistöjen ominaiskulutuksiin.

Päästöjen laskenta

Senaatti-kiinteistöt käyttää raportoinnissaan kansainvälisten Global Reporting Initiative (GRI) ohjeita sekä kansainvälisesti käytetyn GHG Protocol -standardin mukaista jakoa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat kasvihuonekaasupäästöt katsotaan jaon mukaan olevan sellaisia, joihin organisaatio voi suoraan omalla toiminnallaan vaikuttaa. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt puolestaan ovat sellaisia, johon organisaation toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta. Epäsuoria päästöjä voidaan jakaa vielä kategorioihin sen mukaan, kuinka monen "välikäden" kautta organisaation on mahdollista vaikuttaa päästöjen syntymiseen.

Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien aluelämpölaitosten päästöt sekä Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteiden kylmäainetäytöistä aiheutuvat päästöt. Epäsuorat eli välilliset päästöt ovat laskennassa jaoteltu kahteen kategoriaan. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 1 sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiin kiinteistöihin ostetun energian (lämpö, sähkö ja kylmä) tuotannosta aiheutuvat päästöt. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 2 sisältävät Senaatti-kiinteistöjen pääomavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta sekä rakentamisesta aiheutuvat päästöt.

Kasvihuonekaasujen laskenta

Senaatti-kiinteistöjen ylläpidettyjen kohteiden kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu energiankulutuksen seurantaan ja tietoon käytetyistä energialähteistä sekä kylmäaineista. Pääomavuokrakohteiden energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt on laskettu energialaskennan tuottamilla kulutustiedoilla.

Vuoden 2013 kasvihuonekaasupäästölaskennassa käytettiin alueellisten lämmöntuottajien ilmoittamia päästöprofiileja hiilidioksidin osalta (uusimpia ilmoitettuja) ja Suomen keskimääräistä kaukolämmön tuotannon päästöprofiilia hiilidioksidille vuodelta 2012 (Energiateollisuus Ry). Alueellisten lämpölaitosten hiilidioksidipäästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin. Lämpölaitosten mahdolliset uusinnat eivät näy päästölaskennassa, koska niistä ei ole olemassa koottua tietoa. Kuitenkin primääripolttoaineen kulutuksen muutokset ja polttoaineen vaihdokset huomioidaan laskennassa.

Sähköntuotannon päästöt

Sähköntuotannon päästöt on vuonna 2013 laskettu Senaatti-kiinteistöjen sähkönhankinnasta vastaavan Hanselin päästöprofiililla. Profiilitiedoissa ei ollut ilmoitettuna muita, kuin hiilidioksidipäästökerroin. Muut päästöt on laskettu samoilla kertoimilla, kuin aikaisempina vuosina. Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön hiilidioksidipäästöt on aiemmin laskettu keskimääräisen pohjoismaisen sähköntuotannon päästöprofiililla vuodelta 2011 (Energiateollisuus Ry) tai Suomen vastaavalla profiililla. Päästöprofiilit ottavat huomioon, ettei myytyjen alkuperätakuiden/sertifikaattien hiilidioksidivapautta tule käytettyä useampaan kertaan.

Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2012 päästölaskennan lämmöntuotannon SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöjen päästöprofiilit perustuvat Senaatti-kiinteistöjen alueiden mukaisten energiantuottajien toimittamiin tietoihin sekä Suomen keskimääräiseen kaukolämmön tuotannon päästöprofiiliin (Energiateollisuus ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin.

Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön tuotannon SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöjen laskenta perustuu Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästöprofiiliin vuonna 2004 (Energiateollisuus ry).

Korjaus- ja uudishankkeiden jätemäärät

Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruusta vastaa Pöyry, joka ylläpitää raportointitiedoista koostuvaa tietokantaa ja ohjeistaa rakennushankkeiden vastaavia tiedonkeruussa, tietojen toimittamisessa, sekä antaa palautetta työmaalle toiminnan tuloksellisuudesta. Jätteiden ominaismäärät perustuvat Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruun tietokantaan, johon raportoitiin vuoden 2013 aikana 13 korjaushanketta, kolme uudishanketta, sekä kolme sekahanketta eli hanketta, jotka koostuivat sekä uudisrakentamisesta että perusparannuksesta.

Laskennan tiedot perustuvat korjaus- ja uudishankkeista raportoituihin jätemääriin, sekä polttoainekohtaisiin energiankulutus- ja vedenkulutuksen tietoihin. Hankkeiden ominaiskulutukset laskettiin suhteuttamalla tiedot hankkeiden pinta-aloihin. Rakentamisen laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt perustuivat tietoihin kulutetusta energiasta, polttoaineista ja hankkeiden toteutuksen pinta-aloista. Uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden materiaalikulutus arvioitiin perustuen Pöyry Finland Oy:n hiilijalanjäljenlaskenta- ja kehitysprojekteissa kerättyihin keskiarvotietoihin materiaalikulutuksesta uudis- ja perusparannushankkeissa.

Kylmäaineiden käyttöä seurataan

Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytön tiedot perustuvat alueilta kerättäviin kylmäaineraportteihin, joista ilmenee alueella vuoden aikana tehdyt kylmäaineiden lisäykset ja vaihdot. Senaatti-kiinteistöt seuraa kylmäaineiden käyttöä alueittain ja kerää tiedot täytöistä sopimuskumppaneilta.

Kylmäaineiden otsonihaitallisuuden ja kasvihuonehaitallisuuden laskenta perustuu kylmäaineille määriteltyihin ODP- (ozone depleting potential) ja GWP (global warming potential) -kertoimiin. (IPCC:n määritelmät ja Ashrae 34-2010). ODP kuvaa kylmäaineen otsonihaitallisuutta suhteessa CFC-11 kylmäaineen otsonia tuhoavaan vaikutukseen ilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla. GWP kuvaa kylmäaineen vaikutusta ilmastonlämpenemiseen suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen yläilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla.

Jäteraportointia tarkennettiin

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaisjätekertymä perustuu Senaatti-kiinteistöjen maantieteellisiltä alueilta kerättyihin jäteurakoitsijoiden raportoimiin jätetietoihin sekä jäteraportteja vastaavien kiinteistöjen pinta-alatietoihin. Näihin perustuen lasketaan otantaa vastaavien kiinteistöjen ominaisjätekertymä (kg / hm2) jätelajeittain. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kokonaisjätemäärä saadaan kertomalla rajatulle kiinteistökannalle laskettu ominaisjätekertymä kaikkien ylläpidettyjen kohteiden pinta-alalla. Jätelaskennan pinta-alatietona käytetään huoneistoalaa, sillä sen arvioidaan kuvaavan parhaiten tilojen käytön ja jätemäärien suhdetta.

Jätelaskentaa tarkennettiin vuoden 2013 osalta lisäämällä jätelaskennan otantaan kaikkien alueiden jätehuoltoyritykset. Jätelaskennan jätetietojen otanta vastaa koko Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämää kiinteistökantaa, kun aikaisempina vuosina otanta vastasi noin 45 prosenttia. Laskentaa tarkennettiin myös lisäämällä jätteiden hyötykäyttöasteeseen tarkennus jätteen hyötykäytöstä sekä materiaalina että energiana.

Työmatkapäästöjen laskenta

Henkilöstön henkilöautoilla ajamien työhön liittyvien matkojen kilometrit saatiin Senaatti-kiinteistöjen matkakulukorvausjärjestelmästä. Työsuhdeautojen päästöt on laskettu leasing-yritykseltä saatujen autokohtaisten päästökertoimien mukaan. Työmatkoihin käytettyjen muiden henkilöautojen päästölaskennassa käytetyt päästökertoimet perustuivat VTT:n ylläpitämän tietokannan ilmoittamiin keskimääräisen suomalaisen liikenteen päästökertoimiin, jotka on laskettu perustuen keskimääräisiin ajosuoritteisiin ja ajoneuvotyyppeihin. Lentoliikenteen vastaavat CO2 -päästöt saatiin matkanjärjestäjän toimittamasta raportista. Henkilöstön raideliikenteellä tehdyt työmatkat saatiin VR:n toimittamasta Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön kilometriraportoinnista. Raideliikenteen päästölaskennassa käytettiin VR:n ilmoittamia vuoden 2012 junaliikenteen CO² -päästöjä sekä Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2013 matkustajaliikenteen henkilökilometrejä.