Yhteiskuntavastuuraportti 2013

Investoinnit

Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa valtionhallinnolle uusia tiloja, peruskorjaa ja uudistaa vanhempaa kiinteistökantaa asiakastarpeiden mukaisesti. Investointeja ohjaavat käyttäjien tarpeet, elinkaariedullisuus ja tilojen toimivuus.

Valokeilassa vuonna 2013

Vuoden 2013 keskeiset tavoitteet ja tulokset

Investointiprosessilla pidetään projektit hallinnassa

Potentiaali energiatehokkuusparannuksiin arvioidaan kaikissa hankkeissa

Tilatehokkuudella on suuri vaikutus energian ominaiskulutukseen

Investoinnit vuonna 2013

 

Valokeilassa vuonna 2013

  • Senaatti-kiinteistöt panosti erityisesti rakennuttamisen tehostamiseen liittyviin toimenpiteisiin ja otti käyttöön uudistetun investointiprosessin.
  • Vaativat ja suuret rakennushankkeet keskitettiin yhteen yksikköön ja luotiin niihin oma projektinjohtomalli, ns. Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssimalli.

Valtion linjausten mukaisesti hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa rakennuskantaa ja myös vapaita toimitiloja yksityisiltä markkinoilta.

 

Investointimme ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Valtion linjausten mukaisesti valtionhallinto hyödyntää ensisijaisesti olemassa olevaa rakennuskantaa ja myös yksityisillä markkinoilla olevia vapaita toimitiloja. Uudisrakentamiseen ryhdytään vain, mikäli sopivia olemassa olevia tiloja ei ole tarjolla.

Painopisteinä investoinneissa ovat myös kiinteistöjen energiatehokkuuteen tähtäävät kehittämistoimet. Tavoitteena on, että peruskorjaushankkeet toteutetaan energialuokkaan C ja uudisrakennukset matalaenergiarakennuksina. Lisäksi investoinneissa otetaan huomioon materiaali- ja hiilitehokkuus.

Investointien toteuttamisesta päätetään liiketaloudellisin perustein. Edellytämme aina asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista.

Vuoden 2013 keskeiset tavoitteet ja tulokset

Vuoden 2013 investointimenot olivat 198,7 (195,6) miljoonaa euroa, mikä vastasi 32 prosenttia liikevaihdosta. Korjausinvestointien osuus oli 60 (65) prosenttia.

Rakennuttamisen tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä olivat:

  1. Etelä-Suomen alueen rakennuttamisen keskittäminen Investointi- ja rakennuttamisyksikköön
  2. kärkihanketoiminnan aloittaminen ja 3 uuden rakennuttajapäällikön rekrytointi
  3. isojen ja vaativien hankkeiden rakennuttamisen keskittäminen kärkihankeryhmälle
  4. kärkihankeraportoinnin ja seurannan käyttöönotto
  5. Senaatti-kiinteistöjen hankevastaavien ja kiinteistöpäälliköiden koulutustilaisuudet 2013 (talousrikollisuus, sisäilma, hanke- ja ylläpitopäivät)
  6. uuden investointiprosessin käyttöönotto (yleismalli sekä kärkihankkeiden rakennuttamismalli), kehittäminen jatkuu vielä vuonna 2014.

Senaatti-kiinteistöt oli mukana Tekesin osittain rahoittamassa "Elvyttävä korjausrakentaminen"-hankkeessa. Uutena kehityshankkeena aloitettiin yhteistyössä RALA:n kanssa "Luotettava laatutyömaa" ja RAKLI:n yhteishanke "Kuivat rakennukset".

Investointiprosessilla pidetään projektit hallinnassa

Investointiprosessissa on määritelty Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa noudatettavat menettelytavat. Senaatti-kiinteistöjen investointiprosessin tavoitteena on

  • yhtenäistää toimintatapoja
  • hallita projektia tehokkaasti ja kustannustietoisesti asiakkaat huomioon ottaen
  • jalkauttaa hyviä toimintamalleja
  • kehittää uusia yhtenäisiä toimintamalleja.

Kertomusvuonna kehitettiin ja otettiin käyttöön isojen ja vaativien uudisrakennus- ja peruskorjausrakennushakkeiden uusi projektinjohtomalli, ns. Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssimalli. Tässä mallissa haetaan tiiviimpää yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa ja siinä on uudistettu riskin- ja vastuunjako. Tavoitteena on hankkeiden laadun, budjetin ja aikataulun pitävyyden varmistaminen. Mallissa on luovuttu perinteisistä sanktioista ja niiden tilalle tarjotaan palkitsemista. Rakennusliike valitaan vaaditut kriteerit täyttävien tarjoajien joukosta. Näitä ovat yrityksen liikevaihdon ja henkilöstön referenssien lisäksi projektihenkilöstön osaaminen ja yhteistoimintakyky, joita myös testataan. Allianssimallilla on tarkoitus toteuttaa jatkossa kaikki suuret investoinnit ja arviolta tällaisia hankkeita on yhtäaikaisesti vuosittain käynnissä 10 – 20 kappaletta. Muissa investoinneissa projekteja johdetaan olemassa olevan investointiprosessia ja koeteltujen urakkamuotoja käyttäen.

Potentiaali energiatehokkuusparannuksiin arvioidaan kaikissa hankkeissa

Senaatti-kiinteistöt selvittää aina perusparannus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä, millaisia mahdollisuuksia on parantaa rakennuksen energiataloutta rakennus- ja taloteknisin toimenpitein. Lisäksi vaihtoehtoisten parannuskeinojen lisäkustannukset ja hyödyt arvioidaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.

Senaatti-kiinteistöt asettaa energiatehokkuustavoitteet uudis- ja peruskorjauskohteille yhdessä sisäilmastoa ja energiankulutuksen seurantajärjestelmiä koskevien tavoitteiden kanssa.

Tilatehokkuudella on suuri vaikutus energian ominaiskulutukseen

Uudisrakentamisessa tavoitteena on matalaenergiatalo ja vuoden 2017 jälkeen lähes nollaenergiatalo.

Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen. Erityisestä syystä (esim. tekniset, toiminnalliset tai taloudelliset syyt tai suojellut rakennukset) voidaan hyväksyä alhaisempi tavoite.

Korjaushankkeissa korostetaan tilatehokkuuden parantamista, millä on saavutettavissa työntekijää kohden laskettuna erittäin suuri energian ominaiskulutuksen väheneminen.

Kun tiloja vuokrataan ulkopuolisilta tahoilta valtionhallinnon käyttöön, tulee vuokrattavien tilojen olla vähintään energialuokassa D.

Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä energiamittauksiin Senaatti-kiinteistöjen mittarointistrategian mukaisesti.

Rakennushankkeissa ympäristötavoitteet asetetaan pääasiassa PromisE-luokituksen avulla.

Investoinnit vuonna 2013

Senaatti-kiinteistöt päättää investointiensa toteuttamisesta liiketaloudellisin perustein ottaen huomioon valtion kokonaisedun ja edellyttää myös asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista. Vuokrien hinnoittelun periaatteista päättää Senaatti-kiinteistöjen hallitus.

Suurimmat kertomusvuonna valmistuneet investoinnit toimialoittain:

Puolustus ja turvallisuus yhteensä 106,1 milj. euroa

  • Palokoulutuskeskus, Upinniemi
  • Lapinrajan esikunta-TraFi, 3 vaihe, Rovaniemi
  • Tykkilaiturin perusparannus, Pansio

Ministeriöt ja erityiskiinteistöt yhteensä 34,8 milj. euroa

  • Kansallismuseon huoltoluola, Helsinki
  • Niuvanniemen sairaalan aluehanke, Kuopio

Toimistot yhteensä 53,0 milj. euroa

  • Hämeenlinnan poliisitalo
  • Turun virastotalon muutos ja perusparannus
  • KOy Helsingin kulttuuritalon perusparannus
  • Wanhan läänin sisäilmakorjaus, Jyväskylä
  • Pasilan virastokeskuksen muutos ja perusparannustyöt, Helsinki

Avainluvut

199 milj. €

investointimenoja 2013

 

106,1 milj. €

puolustus ja turvallisuus

 

34,8 milj. €

ministeriöt ja erityiskiinteistöt

 

53,0 milj. €

toimistot