Yhteiskuntavastuuraportti 2013

Muuttuva yhteiskunta tarvitsee uudenlaisia työympäristöjä

Vuonna 2013 valtion toiminta- ja työympäristöt ovat monen muutosten kohteena. Toimintaan ja sitä kautta tiloihin vaikuttavat valtionhallinnon taloudellinen tilanne, rakennemuutokset, toimintojen sähköistäminen ja keskittäminen sekä kestävän kehityksen asettamat vaatimukset. Työvoimaan liittyvät ikä- ja elämäntilanne-erot korostuvat entisestään. Eri sukupolvien erilaiset toiveet fyysiselle, virtuaaliselle ja sosiaaliselle työympäristölle ovat organisaatioiden työympäristöratkaisujen ja johtamisen haasteina. Toimitiloilla on yhä enemmän merkitystä työyhteisöjen suorituskykyyn ja henkilöstön työoloihin sekä työhyvinvointiin.

Taloustilanne kannustaa tehostamaan

Valtion uusi toimitilastrategia linjaa valtion tilankäyttöä

Kiinteistöstrategia linjaa valtion kiinteistöomistamisen

Esimerkillisyyttä ympäristöasioissa

 

Työympäristöjen tulee olla paitsi toimintaa tukevia, tehokkaita, myös turvallisia, tietoteknisesti asianmukaisia ja kestävää kehitystä tukevia. Olemassa olevien tilojen kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita nousee keskeiseen asemaan.

Senaatti-kiinteistöjen toimintaan lähivuosina vaikuttavat muun muassa meneillään olevat muutokset asiakaskunnassa kuten puolustusvoimauudistus, poliisihallinnon ja tutkimuslaitossektorin uudistukset ja Valtion taidemuseon säätiöittäminen. Valtionhallinnon kokonaistilantarve jatkaa vähentymistään rakenteellisten muutosten, henkilöstön vähenemisen ja erityisesti tilankäytön tehostumisen vaikutuksesta. Näillä kaikilla muutoksilla on suora vaikutus myös Senaatti-kiinteistöjen toimintaan.

Senaatti-kiinteistöt seuraa aktiivisesti asiakaskuntansa toiminnan muutoksia ja kehittää työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita asiakkaidensa muutosten edistämiseksi. Senaatti-kiinteistöiltä nämä muutokset vaativat kykyä tuottaa ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti ja joustavasti.

Taloustilanne kannustaa tehostamaan

Suomen talouskasvun on ennakoitu olevan lähitulevaisuudessa pitkän aika välin keskiarvoa hitaampaa. Julkisen talouden haasteet ovat vielä yksityissektoria haasteellisemmat, ja valtio pyrkii kuromaan umpeen kaikin tavoin julkisen sektorin kestävyysvajetta. Säästöjä haetaan toiminnan kaikilta osa-alueilta ja samalla pyritään säilyttämään tai parantamaan tehtävien hoitoa muun muassa rakenteellisilla muutoksilla, työtapoja muuttamalla ja hyödyntämällä uusinta tietotekniikka. Toimitilakustannukset ovat eräs kustannusryhmistä, joita tarkastellaan. Senaatti-kiinteistölle tämä merkitsee aktiivisia toimenpiteitä valtion tilankäytön tehostamiseksi toimitilojen uudelleen järjestelyjen toteuttamiseksi.

"Olemassa olevien tilojen kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita nousee keskeiseen asemaan."

 

Valtion uusi toimitilastrategia linjaa valtion tilankäyttöä

Vuoden 2013 aikana on valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu laajapohjaisesti valtion tilankäyttöä ohjaavaa toimitilastrategiaa. Kunnianhimoisena tavoitteena on luoda työympäristöjä, jotka tukevat valtion toimintaa ja auttavat kehittämään parempia työtapoja sekä tehostaa tilankäyttöä ja näin saavuttamaan kustannussäästöjä ja pääsemään energiatehokkuustavoitteisiin. Strategissa on esitetty 13 linjausta ja toimintaohjetta siitä, miten ja mistä valtio vuokraa tiloja käyttöönsä. Merkittäviä uusia linjauksia tehtiin työtapojen kehittämisessä, uuden informaatioteknologian hyödyntämisessä, monitilatoimistoratkaisuissa ja tilatehokkuustavoitteissa. Toimitilastrategiasta päätetään alkuvuodesta 2014, ja se tulee vaikuttamaan valtion tilaratkaisuihin ja Senaatti-kiinteistöjen toimintaan asiakasyhteistyössä.

Senaatti-kiinteistöt on osallistunut asiantuntijaroolissa toimitilastrategiatyöhön ja samanaikaisesti uudistanut Sörnäisissä omat toimitilansa uusien tavoitteiden mukaisiksi. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa omien tilojensa yhteydessä valtionhallinnon toimijoille mahdollisuuden testata uusimuotoista työympäristöä. Lue, miten Senaatin Lintulahden pääkonttori toimii suunnannäyttäjänä uudenlaiseen työympäristöön.

Valtion kiinteistöomistamista ohjaa vahva strategia

Valtion kiinteistöstrategia jakaa valtion kiinteistövarallisuuden strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Jako mahdollistaa luopumisen valtiolle tarpeettomasta, ei-strategisesta kiinteistöomaisuudesta, mikä on yksi keino tukea kestävällä tavalla tiukentuvaa valtiontaloutta. Senaatti-kiinteistöille tämä tarkoittaa entistä aktiivisempaa myyntitoimintaa.

Strategian mukaan valtion kiinteistöhallintoa keskitetään Senaatti-kiinteistöille, jotta virastojen ja laitosten resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin ydintoimintoihin. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu Museoviraston kiinteistöjen siirtoa Senaatti-kiinteistöille. Kohteet siirettiin Senaatti-kiinteistöille vuoden vaihteessa ja samalla Senaatti-kiinteistöille siirtyi kiinteistöjen hoito- ja korjausvastuu.

Esimerkillisyyttä ympäristöasioissa

EU:n direktiivi energiatehokkuudesta (EED) sisältää julkisen sektorin edelläkävijäroolin energiankäytön tehostamisessa. Direktiivin ensisijainen toimintamalli edellyttää lisäämään valtion keskushallinnon käytössä olevien rakennusten korjauksia merkittävästi nykytasosta. Tämä on herättänyt keskustelua muun muassa siitä, mikä vaikutus tällä on valtion kiinteistökannan korjaustoiminnan tasoon ja aikatauluun. Senaatti-kiinteistöissä on vuonna 2013 valmisteltu toimenpideohjelmaa, jossa linjataan Senaatti-kiinteistöjen tavoitteet ja toimintamallit näiden tavoitteiden täyttämiseksi. Senaatti-kiinteistöt on proaktiivisesti jo vuonna 2013 lisännyt merkittävästi kunnossapitokorjauksia ja monissa korjauksissa on parannettu energiatehokkuutta. Yhteistyö energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa TEMin kanssa on ollut tiivistä. Työ energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa jatkuu aktiivisena tulevaisuudessa, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.