Yhteiskuntavastuuraportti 2013

Senaattilaiset panostavat toimivaan työympäristöön

Valokeilassa vuonna 2013

  • Vuoden 2013 tavoitteena oli työympäristö- ja toimitilatietämyksen kasvattaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi senaattilaisille rakennettiin verkko-opiskelulla toteutettava peruskoulutus työympäristöosaamisesta ja pidettiin asiaa esillä yhteisissä tilaisuuksissa.
  • Työympäristö ja toimitila -asiantuntijuutta kehitettiin myös osana Kyvykäs Organisaatio -projektia. Projektin osallistujat jatkoivat henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmiensa toteuttamista ja osallistuivat projektin myötä suunniteltuihin valmennuksiin. Pääpaino oli niin sanotussa Lean-ajattelussa ja toimintojen tehostamisessa sekä kokouskäytäntöjen parantamisessa.
  • Vuonna 2013 valmistui Lintulahden uudistettu työympäristö. Senaatti toimii esimerkkinä asiakkaillensa, ”elää kuin se opettaa”.
  • Senaatille laadittiin vuosiksi 2013–2015 resurssistrategia, jossa otetaan kantaa eläköitymiseen ja rekrytointien määrään ja ajankohtaan. Resurssistrategian avulla voidaan käynnistää ennakoivasti korvausrekrytoinnit eläköitymissuunnitelmien pohjalta ja toteuttaa uusrekrytoinnit suunnitelmallisemmin.
  • Vuonna 2013 tavoitteena oli kotiuttaa aikaisempaa enemmän hankeosaamista. Senaatin haltuun siirtyi suuri osa tehtäviä, jotka aiemmin on hoitanut rakennuttajakonsultti.
  • Uusia rakennuttajapäälliköitä palkattiin ja kärkihankemallia alettiin toteuttaa.
  • Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on lievästi laskenut lähes kaikilla osa-alueilla, mutta on edelleen keskimäärin korkeampi muihin yrityksiin verrattuna.
  • Esimiehisyys arvioitiin hyvälle tasolle.

    "Työnantajana Senaatti-kiinteistöt huomioi yksittäisten henkilöiden erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet."

     

Henkilöstön määrä kasvoi

Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa on 273 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstö kasvoi runsaalla 20 henkilöllä. Kertomusvuonna kotiutettiin rakennuttamistehtäviä, jotka aiemmin ostettiin konsulteilta lisäämällä määrällisesti omia rakennuttajapäälliköitä. Edelleen noin 90 prosenttia työtehtävistä ostetaan toimittajakumppaneilta.

Henkilöstöstä suurin osa eli 97,4 prosenttia on vakituisia. Henkilöstön keski-ikä on 48,3 vuotta eli nuorennusta edelliseen vuoteen verrattuna on runsas vuosi. Vajaa puolet henkilöstöstä on 50-vuotiaita tai sitä vanhempia.

Henkilöstömäärän kehitys 2009 – 2013

Lukumäärä20092010201120122013
Henkilöstömäärä281266251251273

Henkilöstön jakautuminen alueittain 2013

Lukumäärä
Etelä-Suomi (lukumäärä)175
Länsi-Suomi (lukumäärä)44
Itä-Suomi (lukumäärä)30
Pohjois-Suomi (lukumäärä)24

Henkilöstömäärä ikäryhmittäin 2013

Lukumäärä15-1920-2425-2930-3435-3940-4445-4950-5455-5960-6465-
Henkilöstömäärä0213142930554345366


Henkilöstön tulovaihtuvuus kasvoi huomattavasti

Henkilöstön vaihtuvuus oli vilkasta. Eläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi suurena ja kehitys jatkuu vielä parina tulevanakin vuotena sellaisena. Toiselle työnantajalle siirtyi seitsemän vakituisessa työsuhteessa ollutta henkilöä ja vuoden aikana jäi eläkkeelle 13 henkilöä. Senaatti-kiinteistöissä aloitti työuransa 44 uutta vakituista henkilöä (21 miestä ja 23 naista). Luvussa on mukana myös kolmen määräaikaisen työntekijän vakinaistaminen.

Vaihtuvuuden ikäjakauma

LukumääräAlle < 30 vuotiaita30-50 vuotiaat>50 vuotiaat
Tulleet6353
Lähteneet0614

Vaihtuvuus alueittain

LukumääräEtelä-SuomiLänsi-SuomiItä-SuomiPohjois-Suomi
Tulleet28763
Lähteneet8561

Uusien työntekijöiden keski-ikä oli noin 39,9 vuotta. Ulkoisten rekrytointien määrä oli edellisvuotta huomattavasti suurempi johtuen muun muassa strategisesta päätöksestä kotiuttaa Senaatti-kiinteistöjen ydintehtäviin kuuluvia tehtäviä takaisin itse tehtäviksi ja kasvattaa määrällisesti muun muassa omien rakennuttajapäälliköiden määrää.

Senaatti-kiinteistöistä jää eläkkeelle jatkossa vuosittain kymmeniä henkilöitä. Eläköitymiseen ja resurssien hallintaan varauduttiin kertomusvuonna tehdyllä kolmen vuoden resurssisuunnitelmalla, jota tukevat jo aiemminkin tehdyt vuosittaiset yksikkökohtaiset suunnitelmat. Kyvykäs organisaatio –kehittämisprojekti jatkui uudella ryhmällä, jotka laativat ohjatusti itselleen kehittymissuunnitelmat.

Tasa-arvoinen työyhteisö

Vuoden 2013 lopussa Senaatti-kiinteistöjen henkilöstä 49,1 prosenttia oli naisia ja 50,9 prosenttia miehiä. Johtoryhmän jäsenten keski-ikä oli 56 vuotta, ja seitsemästätoista jäsenestä yksi oli nainen. Senaatti-kiinteistöjen hallituksen jäsenten keski-ikä oli 54,3 vuotta ja sen kuudesta jäsenestä kaksi oli naisia. Suurin osa miehistä työskentelee johto- tai asiantuntijatason tehtävissä. Naisista 47 prosenttia työskentelee toimeenpanevissa tehtävissä. Rekrytoinnissa pyritään henkilöstön tasapainoiseen sukupuoli- ja ikärakenteeseen sekä toiminnan kannalta parhaaseen osaamis- ja koulutusrakenteeseen.

Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan 2013

LukumääräJohtotason työtAsiantuntijatyötToimeenpanevat työt
miehet161167
naiset17063

 
Senaatti-kiinteistöissä on laadittu tasa-arvosuunnitelma, jonka tavoitteita seuraa ja valvoo yt-neuvottelukunta. Toiminnan ja tehtävän luonne sekä vaatimukset huomioiden Senaatti-kiinteistöissä toimitaan niin, ettei kukaan joudu eriarvoiseen asemaan sukupuolen, uskonnon, iän, raskauden, vanhempainloman, asevelvollisuuden tai muun vastaavan seikan vuoksi. Rekrytoinnissa pyritään henkilöstön tasapainoiseen sukupuoli- ja ikärakenteeseen sekä toiminnan kannalta parhaaseen osaamis- ja koulutusrakenteeseen. Uusista tulokkaista 48 prosenttia oli miehiä ja 52 prosenttia naisia.

Palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen. Koko henkilöstö on tulospalkkion piirissä, ja kaikilla on mahdollisuus saada omaan tuloskorttiinsa henkilökohtaisia tavoitteita. Suoritusarvioinnin uudistuksessa painopiste siirtyi vuosittaisen työssä suoriutumisen sijaan aitoon kokonaissuoriutumisen arviointiin.

Työhyvinvointiin panostetaan monipuolisesti

Senaatti-kiinteistöt edistää työssä pysymistä laajalla ja ennakoivalla työhyvinvointitoiminnallaan sekä panostamalla esimiesten kehittämiseen. Lisäksi Senaatti-kiinteistöissä on turvattu mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja tekemiseen, hyvät kehittymismahdollisuudet sekä mahdollisuus osallistua liiketoiminnan kehittämiseen.

Henkilöstön odotukset organisaation johtamista koskevissa asioissa kasvaneet

Senaatti-kiinteistöt on jo vuodesta 1997 seurannut säännöllisesti henkilöstönsä työtyytyväisyyttä. Vuoden 2013 kyselyn mukaan henkilöstön kokonaistyytyväisyys on edelleen keski­määräistä korkeampi vertailuyrityksiin verrattuna, mutta edellisvuoden sisäisiin tuloksiin verrattuna lievässä laskusuunnassa, lukuun ottamatta osaamisen kehittämistä. Muutokset ovat vain suuntaa-antavia ja painottuvat koko organisaatiotasolla näkyviin asioihin. Suhteellisesti suurimmat odotukset liittyvät omaan työhön tai lähiyksikön toimintaan. Myös työskentelyolosuhteet ja kertomusvuonna käynnistyneet muutosprojektit mietityttivät henkilöstöä. Henkilöstö oli tyytyväistä yrityskuvatekijöihin, kuten esimerkiksi työnantajan maineeseen ja tiedonkulkuun sekä lähiesimiesten työskentelyyn ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin, työn sisältöön ja yrityksen kehittämiseen. Yksiköiden välinen yhteistyö, työmäärä ja vastuualueiden selkeys nousivat kehittämiskohteiden joukkoon. Senaatin työtyytyväisyyden keskiarvo oli kertomusvuonna 3,74 ja vertailuyritysten keskiarvo 3,44.

Senaatin työntekijöiden tyytyväisyys

Pistettä20092010201120122013
Senaatin työntekijöiden tyytyväisyys3,753,643,803,803,74
Muut organisaatiot ka.3,303,373,443,443,44


Senaatti-kiinteistöillä on pitkät perinteet henkilöstön osallistamisesta toiminnan kehittämiseen, kuten strategiaprosessiin. Henkilöstö on myös mukana erilaisissa palvelujen kehitystiimeissä ja prosessien kehitystyöryhmissä.

Henkilöstölle luodaan työskentelyedellytykset, jotka huomioivat yksittäisten henkilöiden erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Kertomusvuonna täsmennettiin ohjetta etätyöskentelyn periaatteista ja sen soveltamisesta työskentelyyn monipaikkaisessa työympäristössä.

Tiedon saaminen yritystason asioista on henkilöstötutkimuksen mukaan laajaa ja monipuolista.

Laadukas esimiestyö on avain hyvinvointiin työpaikalla

Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan hyvällä johtamisella. Esimiestyöskentelymme peruspilareita ovat rehellisyys, luottamus ja kunnioitus. Esimiehemme toimivat esikuvina, kannustavina valmentajina, jotka innostavat ja pyrkivät avoimeen vuorovaikutukseen sekä selkeään ja sitouttavaan tavoitteiden asettamiseen. Esimiestyötä tuetaan Senaatti-kiinteistöissä valmennuksellisin keinoin, joiden lisäksi esimiehillä on käytössään tarvittavat työkalut.

Esimiehisyys on hyvällä tasolla

Johtajuutta ja esimiestyötä arvioidaan vuosittain henkilöstötutkimuksessa. Johtajuuden ja esimiehisyyden taso on pysynyt hyvällä tasolla. Esimiehisyyden tunnusluku pysyi 4:ssä asteikolla 1-5. Seurantamittarit ovat olleet jo pitkään Senaatti-kiinteistöjen strategisia seurattavia mittareita, joiden avulla esimiesten ja alaisten välisen yhteistyön on koettu vahvistuvan. Tämä näkyy henkilöstötutkimuksen mukaan sellaisissa henkilöjohtamistekijöissä, kuten halukkuudessa ottaa vastaan palautetta, kehityskeskustelujen laadussa ja alaisten kannustamisessa.

Esimiehisyyden ja johtajuuden taso

Pistettä200820092010201120122013/012013/12
Esimiehisyys3,913,984,094,004,004,004,00
Johtajuus3,663,663,703,673,703,693,53


Osallistava strategiaprosessi on myös keino tukea ja parantaa työhyvinvointia. Henkilöstö pääsee osallistumaan yritystason tavoitteiden asettamiseen tulospuu-menetelmällä, jossa jokainen yksikkö laatii oman tulospuunsa, josta sitten johdetaan tuloskortin tavoitteet. Tulospuu on graafinen tapa esittää keskeiset tekemiset seuraavalle vuodelle.

Joustavuutta työntekoon

Senaatti-kiinteistöissä on otettu käyttöön uudenlaisia työnteon käytäntöjä, joilla on vaikutusta myös työhyvinvointiin. Kertomusvuonna siirryttiin Lintulahdella monipaikkaiseen työympäristöön ja työn tekemiseen, jossa vain pienellä osalla henkilöstöä on nimetty työpiste. Työn tekeminen on mobiilia, ja esimies johtaa virtuaalisesti tiimejään. Henkilöstöllä on edelleen mahdollisuus muualla kuin työnantajan tarjoamissa tiloissa tehtävään etätyöhön. Matkustamista on voitu vähentää ja työpäiviä lyhentää lisäämällä videoneuvotteluja.

Ennakoivalla työterveyshuollolla ehkäistään poissaoloja

Senaatti-kiinteistöt panostaa ennakoivaan työterveyshuoltoon ja työkyvyn ylläpitoon järjestämällä muun muassa erilaisia liikuntakampanjoita, kuten vuosittaisen Terveyden tori -tapahtuman, jossa käsitellään ajankohtaisia terveyteen liittyviä asioita ja tarjotaan mahdollisuus myös erilaisiin mittauksiin. Vapaaehtoiset kuntotestit järjestetään kolmen vuoden välein, ja ikävuositarkastuksia on 30 ikävuodesta eteenpäin sekä eläkkeelle jäämisen kynnyksellä. Senaatti-kiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alusta.

Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus työfysioterapeutin konsultointiin omassa työpisteessään. Kertomusvuonna työfysioterapeutti osallistui Lintulahden työympäristön muutos-projektiin, minkä ansiosta työergonomia voitiin ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Sairauspoissaolot ja tapaturmat vähäisiä

Senaatti-kiinteistöjen työntekijät olivat vuoden aikana sairauden takia poissa keskimäärin 5 päivää. Sairauspoissaoloprosentti oli 2. Henkilöstöstä 45,1 prosenttia ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.

Sairauspäivien kehittyminen ja ennakoivan työterveyshuollon kustannukset

Euroa20092010201120122013
Ennakoivan työterveyshuollon kustannukset, Euroa47 54533 43840 60147 46251 550
Sairauspäivät (sairaus, tapaturma, lapsen sairaus), Päiviä1 5651 4621 5171 3661 344


Senaatti-kiinteistöjen työn luonteen vuoksi tapaturmat ovat vähäisiä. Tapaturmia sattui vuoden aikana yhdeksän kappaletta. Kolme tapaturmaa sattui töissä ja kuusi työmatkalla. Tapaturmataajuus eli poissaoloja aiheuttaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti oli 7,5.

Sekä sairaanhoidon että ennakoivan työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet. Sairauspäivien määrä on laskenut.

Keskeiset tavoitteet vuodelle 2014

  • Laaditaan Senaatti-kiinteistöjen tasoinen koulutussuunnitelma osana strategiaprosessia, jossa täsmentyy mitä liiketoiminnan kannalta keskeisiä osaamisia on omassa henkilöstössä oltava ja missä määrin . Tämän myötä täsmennetään resurssisuunnitelmaa.
  • Kilpailutetaan työterveydenhuollon kumppani sekä suorituksen johtamiseen (varsinkin tuloskorttiprosessin) tietojärjestelmä, joka mahdollistaa myös kehityskeskusteluprosessin tehostamisen.
  • Toteutetaan kohdennetut tietojärjestelmävalmennukset henkilöstölle.
  • Tehostetaan toimittajaverkoston ohjausta sekä tehostetaan ja virtaviivaistetaan samalla myös toimintamalleja ja viedään työprosesseja sähköiseen muotoon.
  • Monipaikkaisessa työympäristössä työskentelyn kehittäminen on vuoden 2014 keskeinen tavoite: Työympäristökehittämisen osaamiseen on valmistunut kolmiportainen valmennusohjelma, jonka ensimmäinen vaihe  toteutetaan vuoden 2014 alussa koko henkilöstölle verkkokurssina. Valmennusohjelman lähipäivät kohdennetaan työtehtävien mukaan, ja ne syventävät työympäristöosaamista entisestään. Yksiköitä tuetaan uusien toimintatapojen ja työskentelymallien kehittämisessä sekä koulutetaan järjestelmäosaamista. Tietojärjestelmävalmiuksien lisäämistä jatketaan ja käynnistetään kohdennetut järjestelmäajokortit.


 

 

Avainluvut

273

Työntekijää

97,4 %

henkilöstöstä on vaikutuisessa työsuhteessa

3,74

työtyytyväisyyden keskiarvo

4

Esimiehisyyden tunnusluku
(asteikolla 1 - 5)

2

Sairauspoissaoloprosentti