Yhteiskuntavastuuraportti 2013

Kohteiden jätemäärät vähenivät 30 prosentilla edellisvuodesta

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyi vuonna 2013 jätettä yhteensä noin 8 100 tonnia, joka on noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012 ja joka vastaa noin 3 kilogrammaa huoneistoneliötä kohden. Jätemäärien raportointia on kehitetty entisestään vuoden 2013 aikana, joten aiempaa tarkempaa tietoa voidaan hyödyntää jatkossa kiinteistöjen ylläpidon suunnittelussa.

Suurin osa jätteestä hyötykäyttöön

Vuokralaisia kannustetaan jätteiden tehostettuun lajitteluun

Ympäristölle haitallisia kylmäaineita jätettiin pois käytöstä

 

"Senaatti-kiinteistöjen jäteraportointi oli entistä kattavampaa vuonna 2013."

 

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaisjätekertymä ja hyötykäyttöön päätyneen jätteen osuus vuosina 2009–2013

kg/huoneistoneliömetri20092010201120122013
Hyötykäytetty2,62,12,72,80,0
Hyötykäytetty energiana0,6
Hyötykäytetty materiaalina1,5
Loppusijoitus kaatopaikalle0,81,11,11,00,7

 

 

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätekertymä perustuu kaikilta toiminta-alueilta kerättyihin jäteurakoitsijoiden raportoimiin jätetietoihin.

Jätelaskennan jätetiedot vastaavat Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämää kiinteistökantaa.

Laskennassa esitetty jätteiden hyötykäyttöaste pitää sisällään jätteen hyötykäytön sekä materiaalina että energiana. Näin olleen tässä esitetty hyötykäyttöaste kuvaa hyötykäytön minimiosuutta, sillä myös osa sekajätteestä saattaa päätyä voimalaitoksen polttoaineeksi.

 

Suurin osa jätteestä hyötykäyttöön

Vuonna 2013 jätteiden hyötykäyttöaste oli edellisen vuoden tapaan 74 prosenttia. Esimerkiksi bio- ja sekajätteen määrä väheni noin 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2012. Tämä selittyy osaltaan jäteseurannan tehostamisella. Ennen rajatusta kiinteistökannasta tehdyn ja koko kiinteistökantaan lavennetun tuloksen oletetaan vaikuttaneen aikaisempien vuosien tuloksiin jätemääriä lisäten. Oheisessa kuvassa on esitetty jätteiden kokonaisjätemäärän jakautuminen eri jätejakeisiin.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyneet jätteet lajeittain vuonna 2013

t/a
Sekajäte2118
Biojäte1339
Keräyskartonki159
Keräyspahvi314
Keräyspaperi804
Pakkaukset hyötykäyttöön359
Toimistokeräyspaperi1043
Keräysmetalli94
Energiajäte1614
Muut, mm. lasi, muovi, pakkaukset273

 

 


Jätteiden hyötykäyttötavat riippuvat paikallisten jätteenkäsittelylaitosten käytössä olevista käsittelymenetelmistä ja -kapasiteetista.

Laskennassa esitetty jätteiden hyötykäyttöaste pitää sisällään jätteen hyötykäytön sekä materiaalina että energiana. Näin olleen tässä esitetty hyötykäyttöaste kuvaa hyötykäytön minimiosuutta, sillä myös osa sekajätteestä saattaa päätyä voimalaitoksen polttoaineeksi.

 

Vuokralaisia kannustetaan jätteiden tehostettuun lajitteluun

Senaatti-kiinteistöt vastaa vuokralaisten toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vuokralaiset huolehtivat oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä, kuten tietosuojapaperista ja vaarallisista jätteistä, joiden määrätietoja ei ole Senaatti-kiinteistöjen käytettävissä.

Senaatti-kiinteistöt vähentää toiminnastaan aiheutuvien jätteiden määrää muun muassa ohjeistamalla hankintoja. Senaatti-kiinteistöjen kaikissa omissa toimipisteissä ja osalla asiakkaista käytössä oleva Green Office -ympäristöjärjestelmä kannustaa erityisesti jätteiden tehostettuun lajitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä on se, että osasta Senaatti-kiinteistöjen omia toimistoja on poistettu työpistekohtaiset jäteastiat.

Ympäristölle haitallisia kylmäaineita jätettiin pois käytöstä

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä jäähdytysaineita on käytössä taloteknisissä laitteissa noin 10 tonnia. Jäähdytysaineita lisätään laitteistoihin tarvittaessa niissä tapahtuvien vuotojen takia.

Senaatti-kiinteistöillä on ohjelma kiellettyjen ja ilmakehälle haitallisten kylmäaineiden käytöstä poistamiselle vuosille 2012–2014 osana normaalia huoltobudjettia. Vuoden 2013 kunnianhimoinen tavoite kaikkien haitallisten kylmäaineiden vaihdosta etuajassa toteutui pääosin. Vuodelle 2014 jäi vielä toteutettavaksi vähäinen määrä suunniteltuja kylmäainevaihtoja, joita ei voitu vuoden 2013 aikana toteuttaa esimerkiksi kiinteistöissä, jotka siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen hallintaan vuoden aikana tai joissa vaihtaminen ei ollut tarkoituksenmukaista suuren kylmäainevolyymin takia.

Ympäristölle haitallista R-22-kylmäainetta vaihdettiin 132 kiloa haitattomampiin kylmäaineisin. R-22-kylmäaineen käyttö on täysin kielletty vuoden 2014 jälkeen. Sen käyttö huollossa on sallittua vain toisesta laitteesta talteenotetulla R-22-kylmäaineella vielä vuoden 2014 ajan. R22 kylmäaineen osuus Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytöstä on noin 11 prosenttia.

R-22-kylmäainetta on lisätty vuonna 2013 laitteisiin niissä tapahtuneiden kylmäainevuotojen takia lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä johtuen kylmäaineiden käytön haitalliset vaikutukset ovat nousseet hieman. Yläilmakehän otsonikatoa mitataan ODP:nä (ozone depleting potential) eli otsonikadon potentiaalina. Yläilmakehän otsonin vähenemisen takia maan pinnalle pääsee enemmän haitallista UV-säteilyä. Otsonivaarallisista kylmäaineista Senaatti-kiinteistöjen vaikutus vuonna 2013 otsonikatoon yläilmakehässä oli 2 kgCFC-11ekvivalenttia. Vaikutus on kuitenkin erittäin pieni verrattuna vaikkapa vuoteen 2009, jolloin haitallisia kylmäainepäästöjä oli vielä kymmenkertainen määrä. Vaikutusta ilmaston lämpenemiseen mitataan GWP:nä (global warming potential) eli ilmaston lämpenemisen potentiaalina. Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineista aiheutui ilmaston lämpenemistä aiheuttavaa päästöä 1 944 t CO2 ekvivalenttia. Muista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista päästöistä voit lukea lisää päästöt ilmaan osiosta.

Kylmäaineiden haitallisten vaikutusten suhde käytössä olevaan kylmäainemäärään

Määrä (t), OPD kgCFC-11ekv200820092010201120122013
Käytössä oleva määrä [t]221813121210
Otsonia tuhoava potentiaali ODP [kg CFC-11ekv]27244512
Globaalin lämpenemisen potentiaali GWP [t CO₂ ekv]2 4702 8672 3492 3251 8761 944

 

 


Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytön tiedot perustuvat alueorganisaation yksiköiltä kerättäviin kylmäaineraportteihin, joista ilmenee alueella vuoden aikana tehdyt kylmäaineiden lisäykset ja vaihdot. Alueyksiköt keräävät tiedot myös kylmäaineiden täytöistä sopimuskumppaneilta. Vuonna 2013 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteisiin täydennettiin noin 950 kiloa kylmäaineita laitteistoissa tapahtuvien vuotojen takia, joka vastaa noin 10 prosenttia käytössä olevasta kylmäainemäärästä. Kylmäainevaihtoja tehtiin noin 134 kiloa, joka vastaa noin 1,5 prosenttia koko käytössä olevasta kylmäainemäärästä.

Kylmäaineiden otsonihaitallisuuden ja kasvihuonehaitallisuuden laskenta perustuu kylmäaineille määriteltyihin (IPCC:n määritelmät ja Ashrae 34-2010) ODP (ozone depleting potential)- ja GWP (global warming potential) -kertoimiin. ODP kuvaa kylmäaineen otsonihaitallisuutta suhteessa CFC-11 kylmäaineen otsonia tuhoavaan vaikutukseen ilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla. GWP kuvaa kylmäaineen vaikutusta ilmastonlämpenemiseen suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen yläilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla.

Otsonikerrokselle erittäin haitallisten CFC-yhdisteiden (esimerkiksi R-12) käyttö kylmälaitteiden huollossa on nykyisin kielletty. Merkittävän kasvihuonehaitallisuuden omaavien HCFC -kylmäaineiden (esimerkiksi R-22) käyttö kylmälaitteiden huollossa on täysin kielletty vuonna 2015. HCFC-kylmäaineiden käyttö on tälle hetkellä sallittu huolloissa ainoastaan toisesta laitoksesta talteenotetulla R-22 kylmäaineella.

 



Avainluvut

30 %

vähemmän jätettä kuin vuonna 2013