Yhteiskuntavastuuraportti 2013

Tavoitteena ympäristökuormituksen minimointi

Senaatti-kiinteistöjen yhtenä kestävän kehityksen tavoitteena on uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden ympäristökuormituksen minimointi. Uusille investointihankkeille tehdään aina tarveselvitys, jonka osana on ympäristöselvitys sekä hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet.

Rakennus- ja purkujäte hyötykäyttöön

Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2013 alkaneiden rakennushankkeiden jätemäärien suhteelliset osuudet uudis- ja korjausrakentamisessa

Rakentamisella merkittävä ympäristövaikutus

Valtioneuvosto asettaa energiatavoitteita rakennushankkeille

Turvallisuutta työmaalla seurataan tarkasti

 

Lisäksi vuonna 2013 alkaneissa Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa otettiin käyttöön uusi tiedonkeruuprosessi, jossa pääurakoitsijat raportoivat rakennustyömaiden jätemääristä, energiankulutuksesta ja työturvallisuustiedoista.

"Senaatti-kiinteistöt noudattaa Valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa."

 

Rakennus- ja purkujäte hyötykäyttöön

Jätelaki pyrkii ennaltaehkäisemään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden uudelleenkäyttöä, kierrättämistä ja muuta hyödyntämistä. Valtioneuvoston asetus (VNa 179/2012) jätteistä edellyttää rakennus- ja purkujätteiden erilliskeräystä. Asetuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteestä, poislukien maamassat ja vaaralliset jätteet, hyödynnetään vähintään 70 painoprosenttia muutoin kuin energiana tai polttoaineen valmistuksessa. 2013 Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa syntyneistä jätteistä ja niiden hyötykäytöstä kerättiin järjestelmällisesti tietoja. Syntyneet ominaisjätemäärät olivat uudisrakennushankkeissa 11,1 kilogrammaa bruttoneliömetriä kohden ja peruskorjaushankkeissa 96,27 kilogrammaa bruttoneliömetriä kohden. Suurimmat ominaisjätemäärät uudisrakentamisessa syntyivät puu- ja rakennussekajätteistä. Korjausrakentamisen puolella yli 70 prosenttia syntyneistä jätteistä oli betonia.

Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2013 alkaneiden rakennushankkeiden jätemäärien suhteelliset osuudet uudis- ja korjausrakentamisessa.

Uudisrakentaminen, tn

tnUudisrakentaminen
Puu22,41
Rakennussekajäte7,81
Energiajäte2,92
Muu jäte2,94

Korjausrakentaminen, tn

Korjausrakentaminen
Betoni4 628,03
Tiilet511,15
Puu168,87
Metallit233,66
Maa- ja kiviainekset286,24
Rakennussekajäte393,27
Muu jäte122,46

 

 

Jätteiden ominaismäärät perustuvat Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruun tietokantaan johon vuoden 2013 aikana raportoi 13 korjaushanketta, kolme uudishanketta, sekä kolme sekahanketta. Kuvaajien tiedot perustuvat korjaus- ja uudishankkeista raportoituihin jätemääriin.

 

Senaatti-kiinteistöjen seurannassa olevien rakennushankkeiden syntynyt kokonaisjätemäärä oli 6 380 tonnia, josta 85 prosenttia hyödynnettiin Valtioneuvoston jäteasetuksen mukaisesti muutoin kuin energiana. Energiahyötykäytön osuus oli kaksi prosenttia ja loput kolmetoista prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle. Eniten materiaaleista uudelleen käytettiin betonia, jopa 71 prosenttia syntyneestä jätteestä. Kaatopaikalle sijoitettiin lähinnä kierrätykseen kelpaamatonta rakennussekajätettä, tiiltä, erityisjätteitä ja bitumia. Senaatti-kiinteistöjen työmailla lajiteltiin jätteitä yhteensä 14 eri jätejakeeseen. Rakennusjätteiden kokonaislajitteluaste ilman maamassoja ja vaarallisia aineita vuonna 2013 oli 88,7 prosenttia.

Rakentamisella merkittävä ympäristövaikutus

Senaatti-kiinteistöjen valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus vuonna 2013 oli noin 134 000 bruttoneliömetriä, josta uudisrakentamisen osuus oli noin 8 950 bruttoneliömetriä. Loput olivat joko korjausrakentamishankkeita tai niin sanottuja sekahankkeita.

Valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus kasvoi 16 prosentilla verrattuna vuoteen 2013. Uudisrakentamisen laajuus väheni jopa 55 prosentilla, kun taas korjaus- ja sekahankkeiden laajuus kasvoi yli 30 prosentilla suhteessa viime vuoteen.

Senaatti-kiinteistöt on vuonna 2013 kerännyt järjestelmällisesti tietoa myös rakennushankkeiden energian ja veden ominaiskulutuksista. Senaatti-kiinteistöjen raportointiin osallistuneiden uudisrakennushankkeiden energian ominaiskulutus oli 46 kilowattituntia bruttoneliömetriä kohden ja veden ominaiskulutus 21 litraa bruttoneliömetriä kohden. Korjaushankkeissa energiaa kului keskimäärin 17 kilowattituntia bruttoneliömetriä kohden ja vettä 124 litraa bruttoneliömetriä kohden.

Rakentamisen laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2013 olivat uudishankkeissa 3 460 tnCO2e ja korjaushankkeissa 12 860 tnCO2e. Lue lisää Raportointiperiaatteet tekstistä.

Valtioneuvosto asettaa energiatavoitteita rakennushankkeille

Senaatti-kiinteistöjä sitoo valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Hankekohtainen energiatehokkuuden ohjaus vaihtelee rakennushankkeissa. Ohjaukseen Senaatti-kiinteistöt käyttää suomalaista PromisE-ympäristöluokitustyökalua, jossa tavoitteet asetetaan käyttäjien terveyden, luonnonvarojen käytön, ekologisten seurausten ja ympäristöriskien hallintaan. Hankkeen on mahdollista saavuttaa tavoitteet A (paras), B, C, D tai E (huonoin). Yleisesti tavoitteena Senaatti-kiinteistöillä on saavuttaa C-luokka kokonaisarvioinnissa.

Tarkempia tavoitteita asetetaan energiatehokkuuden osalta. Uudisrakennushankkeiden osalta Valtioneuvoston periaatepäätöksellä linjattu tavoite on lähes nollaenergiatalo vuoden 2017 jälkeen. Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Rakennuksen energiaratkaisujen ohjauksessa toimitaan Senaatti-kiinteistöjen energiankäytön tehokkuusperiaatteiden mukaisesti.

Turvallisuutta työmaalla seurataan tarkasti

Senaatti-kiinteistöt seuraa rakennustyömaidensa turvallisuuden tasoa TR-mittausten eli työturvallisuuden havainnointimenetelmän avulla. Keskitettyyn raportointiin osallistuneiden rakennushankkeiden TR-taso oli uudishankkeissa keskimäärin 91,8 prosenttia ja korjaushankkeissa 94,1 prosenttia.

Viime vuonna seurantaan osallistuneilla työmailla tapahtui yhteensä viisi tapaturmaa, joista seurasi yhteensä 31 sairaslomapäivää. Jatkossa Senaatti-kiinteistöjen työmailla tullaan seuraamaan myös tehtyjä työntekijätunteja, joiden perusteella voidaan laskea Senaatti-kiinteistöjen työmaiden tapaturmataajuus.